Tekijänoikeuksista

Tekijänoikeudet

Verkko-opettajan perustietoihin kuuluu tekijänoikeuslainsäädännön perusteiden tunteminen. Verkko-opettaja joutuu usein tilanteeseen, jossa hänen on tiedettävä, saako oppimateriaalin elävöittämiseksi hankittuja kuvia esittää opiskelijaryhmälle tai voiko internetistä hankitun kuvan julkaista kurssin verkkosivuilla. Tekijänoikeuden loukkaaminen voi johtaa velvollisuuteen maksaa oikeudenhaltijalle hyvitystä tai vahingonkorvausta. Rikkomuksesta voi olla myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Tekijänoikeussuojaa saavat teokset, jotka ovat riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä eli ylittävät niin kutsutun teoskynnyksen. Omaperäisyysvaatimuksen katsotaan täyttyvän yleensä silloin, kun kenenkään muun kuin tekijän ei voitaisi olettaa päätyvän samaan lopputulokseen ryhtyessään itsenäisesti vastaavaan työhön. Tekijänoikeuslainsäädäntö ei ota esimerkiksi kantaa teoksen laatuun, tekijältä vaadittuun vaivannäköön tai tekijään.

Tekijänoikeuslaki koskee erilaisia teostyyppejä kaunokirjallisista teoksista taidekäsityön tuotteisiin ja rakennuksista suullisiin teoksiin. Verkkoympäristössä teoksia ovat muun muassa tietokoneohjelmat, yksittäiset dokumentit, kuvat, piirustukset, graafiset esitykset ja tekstit. Myös improvisoitu puhe, selostus ja luento ovat teoksia.

Tekijänoikeus syntyy heti, kun teos on luotu – mitään erillistä rekisteröintiä tai ilmoitusta ei tarvita. Halutessaan tekijä voi käyttää kansainvälistä copyright-merkkiä ©, jonka perään merkitään ensimmäinen julkaisuvuosi. Merkin käyttö ei kuitenkaan takaa teokselle mitään erillissuojaa. Tekijänoikeus on voimassa silloinkin, kun symbolia ei käytetä.

Sama teos voi esiintyä useassa erilaisessa fyysisessä muodossa, esimerkiksi käsikirjoituksena ja sen valokopioina, painettuna kirjana ja sen digitaalisena versiona. Tekijänoikeus ei sen sijaan suojaa ideaa, aihetta, juonta, periaatetta tai tietoa sinänsä. Ideasta tai aiheesta kuka tahansa saa tehdä itsenäisen, omaperäisen teoksen, joka saa tekijänoikeudellisen suojan – idean saa siis periaatteessa myös ”varastaa”. Erillistä käyttölupaa ei myöskään tarvitse pyytää, jos kyseessä on laki, asetus tai viranomaisten päätökset tai lausumat.

Tekijänoikeus koostuu tekijän taloudellisista ja moraalisista oikeuksista:
  • Taloudelliset oikeudet:
    • Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta.
    • Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksen saattamisesta yleisön saataviin muuttamattomana tai muutettuna. Tekijä voi vaatia teoksen käytöstä korvauksia.
    • Tekijä voi vaatia teoksen käytöstä korvauksia.
  • Moraaliset oikeudet:
    • Isyysoikeus: tekijän nimi on ilmoitettava aina teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti.
    • Respektioikeus: Tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvoa on kunnioitettava. Teosta ei saa esittää tai muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.
Perusperiaatteena on, että tekijänoikeuden suojaaman teoksen käyttöön tarvitaan aina teoksen oikeudenhaltijan lupa. Oikeudenhaltijalla tarkoitetaan sitä, kenelle tai mille tekijänoikeudet kuuluvat. Usein tekijä on siirtänyt oikeutensa eteenpäin, esimerkiksi kirjailija kustantajalle. Jos tekijöitä on useita, menetellään seuraavien periaatteiden mukaisesti:
  • Kokoomateos: Teoksessa on yhdistetty teoksia tai teosten osia. Kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus syntyneeseen uuteen kokonaisuuteen. ”Raaka-aineena” olleisiin teoksiin liittyvät oikeudet eivät kuitenkaan katoa, vaan kokoomateoksen tekijän on saatava aiemmilta oikeudenhaltijoilta lupa teosten käyttöön. Tyypillisiä kokoomateoksia ovat esimerkiksi sanomalehti tai verkkosivu.
  • Yhteisteos: Teos on luotu yhteistyössä niin, etteivät osapuolten osuudet muodosta itsenäisiä teoksia, ja tekijänoikeus kuuluu tällöin yhteisesti kaikille tekijöille. Teoksen osat eivät ole erotettavissa, ja teoksen hyödyntämiseen on saatava kaikkien tekijöiden lupa. Tyypillinen yhteisteos on esimerkiksi oppikirja tai kahden tutkijan yhdessä kirjoittama artikkeli.
  • Yhteenliitetty teos: Eri tekijöiden osuudet ovat itsenäisiä ja erotettavissa toisistaan. Jokainen tekijöistä määrää osuudestaan yksin. Tyypillisiä yhteenliitettyjä teoksia ovat kuvitettu kirja (kuvakirja) ja tietokonepeli.
  • Käännös ja muunnelma: Käännöksen tai muunnelman tekemiseen on hankittava lupa alkuperäiseltä tekijältä. Kääntäjällä ja muuntelijalla on tekijänoikeus vain omaan työhönsä. Tämän tyypin teoksia ovat esimerkiksi laulujen sanoitusten ja runojen käännökset. Myöskään esimerkiksi kielten oppikirjasta ei saa tehdä audiotiedostoa ilman lupaa.
Opiskelijallekin voi syntyä töihinsä tekijänoikeus. Myös opiskelijan tekemiä teoksia koskee teoskynnystä koskeva vaatimus: vain riittävän itsenäiset ja omaperäiset teokset saavat tekijänoikeussuojaa.

Jos opiskelijan tekemiä teoksia (tekstit, piirrokset, valokuvat) asetetaan johonkin (esim. koulun intranet, kotisivut) julkisesti nähtäville, esittämiseen on pyydettävä tekijän lupa. Ryhmätyöt ovat yleensä yhteisteoksia, joiden esittämiseen on kysyttävä lupa kaikilta ryhmän jäseniltä. Toisinaan ne voivat olla kuitenkin myös esimerkiksi yhteen liitettyjä teoksia, jos eri työpanokset on erotettavissa toisistaan (esim. yksi henkilö on ottanut kuvat, toinen on kirjoittanut tekstit).

Lupa teoksen käyttöön tulee pyytää teoksen oikeudenhaltijalta. Oikeudenhaltija on henkilö, organisaatio tai yhteisö, jolle tekijänoikeus kuuluu. Lupa kannattaa tehdä kirjallisena, jolloin asiasta ei synny epäselvyyksiä jälkikäteen.

Erilaisten teosten oikeudenhaltijoita ja niiden erilaista käyttöä edustavat omat tekijänoikeusjärjestönsä:
  • Kopiosto ry: mm. valokopiointiin, nauhoittamiseen sekä radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämiseen liittyvät oikeudet.
  • Kuvasto ry: visuaalisen alan taiteilijat, kuvataiteen teokset.
  • Teosto ry: säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeudet.
  • Gramex ry: esittävät taitelijat ja äänitteiden tuottajat.
  • Tuotos ry: audiovisuaalisten tuotantojen tuottajien oikeudet
  • Sanasto ry: kirjailijoiden ja kääntäjien oikeudet.

Oppimisympäristö on julkinen tila

Tekijänoikeudet

Arvioitaessa sitä, saadaanko teos esittää ilman oikeudenhaltijan lupaa, kriittiseksi kysymykseksi nousee se, esitetäänkö teos julkisesti vai ei.

Lain mukaan teoksesta (lukuun ottamatta tietokoneohjelmia ja tietokantoja) voidaan valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Yksityiseen käyttöön valmistettua kappaletta ei kuitenkaan saa käyttää muuhun kuin yksityiseen tarkoitukseen. Yksityiseksi käytöksi katsotaan teosten esittäminen ystävä- tai perhepiirissä. Opetuskäyttö puolestaan katsotaan yleensä julkiseksi esittämiseksi. Luokan tai ryhmän koko ei vaikuta siihen, onko esittäminen julkista vai yksityistä.

Tekijänoikeuslainsäädännön soveltamista ohjaava tekijänoikeusneuvosto on useaan otteeseen arvioinut julkisen esittämisen käsitettä. Esimerkiksi lausunnossaan 1998:10 se katsoi, että tanssioppilaitoksen antama koulutus on julkista ryhmän vakiintumisesta huolimatta, sillä ” mahdollisuutta päästä oppilaaksi tanssitaiteen perusopetukseen ja opetusryhmiin ei ole ennakolta mitenkään henkilöittäin määritelty”. Lausunnossa 1987:2 tekijänoikeusneuvosto katsoi, että opetus peruskouluissa ja lukioissa on julkista.

Verkkokurssin oppimisympäristö on yleensä suljettu, sillä sinne pääsevät vain sisään kirjautuneet opiskelijat, joille on annettu käyttöä varten oma tunnus. Verkkoon pääsy edellyttää kuulumista tiettyyn ryhmään. Sama koskee koulun intranetiä. Tekijänoikeudellisesti teosten esittäminen oppilaitosten erilaisissa oppimisympäristöissä, intranetissä ja muissa tietoverkoissa on kuitenkin julkista esittämistä, sillä yleisesti ottaen teoksen käyttö oppilaitoksessa on julkista, eikä suojaus tai salasana muuta asiaa. Teoksen laittaminen oppimisympäristöön tai intranetiin salasanan taakse tietylle opetusryhmälle saatavaksi on verrannollinen tilanteeseen, jossa ryhmälle jaetaan kyseessä oleva teos valokopioina luokassa. Jos kyseessä on suojattu teos, tulee kopioiden valmistamiseen ja jakamiseen olla yhtä lailla oikeudenhaltijan lupa, tapahtuipa kappaleen valmistus ja jakaminen sitten digitaalisesti tai perinteisin menetelmin.

Sitaattioikeus

Teoksia voidaan ottaa osaksi omaa teosta ilman oikeudenhaltijan lupaa silloin, kun ulkopuolista aineistoa käytetään siteeraamismielessä. Tällöin on kyse niin sanotusta sitaattioikeudesta. Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaattia voi käyttää muun muassa jonkin asian perustelemiseksi ja lisäselvitykseksi tai aineiston arvostelemiseksi.

Sitaatti tekstistä ei saa olla esimerkiksi puolet kokonaisesta teoksesta, vaan sitaatin on oltava tarkoituksenmukaisen lyhyt – ei kuitenkaan niin lyhyt, että teksti on ymmärrettävissä väärin tai sijoittuu vääränlaiseen asiayhteyteen. Tekijän nimi ja lähde on aina mainittava.

Kuvia voi siteerata joko siteerausta koskevan pääsäännön tai kuvasitaattia koskevan lainkohdan perusteella riippuen siitä, minkälainen teos on kyseessä. Siteerausta koskevan pääsäännön on katsottu joissain tapauksissa soveltuvan niin sanottuihin ”tavallisiin” valokuviin eli sellaisiin valokuviin, jotka eivät ylitä teoskynnystä. Kuvasitaattia koskeva sääntö soveltuu sen sijaan taideteoksiin, joilla laissa tarkoitetaan kaikenlaisia teoskynnyksen ylittäviä graafisia teoksia, kuten maalauksia, piirustuksia, teosvalokuvia ja sarjakuvia.

Kuvasitaatti tarkoittaa sitä, että julkistetusta taideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Kuvasitaatti on kyseessä esimerkiksi silloin, kun taidekriitikko kirjoittaa kritiikin taidenäyttelystä ja liittää oheen kuvan näyttelystä. Julkaistun taideteoksen saa myös sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisioesitykseen, jos toisintamisella on esityksessä toisarvoinen merkitys (esimerkiksi taideteos on elokuvassa näyttelijöiden takana tai television keskusteluohjelma kuvataan taidemuseossa).

Linkitys

Laissa ei ole syksyllä 2007 otettu kantaa linkityksen tekijänoikeudelliseen asemaan, eikä tekijänoikeusneuvosto ole arvioinut sen sallittavuutta.

Periaatteessa linkittäminen etenkin sivuston pääsivulle on kuitenkin mahdollista ilman tekijän lupaa. Lähtökohtana on linkitetyn sivuston ylläpitäjän oletettu tahto. Voidaan olettaa, ettei ylläpitäjä pistä pahakseen siitä, että hänen pääsivulleen linkitetään. Sen sijaan suora linkitys hänen sivustolleen laittamaansa materiaaliin ohittaa pääsivun, jolla on esimerkiksi hänen taustatietonsa, mainoksia tai muuta hänen kannaltaan olennaista aineistoa, minkä vuoksi linkittäminen pääsivun ohi ei välttämättä ole ylläpitäjän kannalta yhtä mieluinen vaihtoehto. Linkittämisessä on hyvä muistaa perussääntönä se hyvän tavan periaate, että kertoo linkityksestä sen sivun pitäjälle tai tekijälle, jonka aineistoihin oppimisympäristöstä tai kurssin verkkosivulta linkitetään. Myös linkkilistojen tekeminen on sallittua.

Tarkemmin eriteltynä linkittämisessä voidaan erottaa kolme tasoa. Linkittäminen toisen aloitus- tai pääsivulle ei yleensä edellytä erillistä lupaa. Muille kuin aloitussivuille tehdystä linkityksestä on hyvä kertoa tekijälle itselleen. Jos aineistoa haetaan automaattisesti oppimisympäristöön linkkien avulla, siihen tulisi pyytää lupa oikeudenhaltijalta.

Tekijänoikeussuoja ei ole ikuinen

Tekijänoikeudet eivät ole voimassa ikuisesti, vaan eri aineistoille on määrätty eripituinen suoja-aika. Teos on suojattu tekijänoikeudellisesti tekijän koko elinajan ja 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos kysymys on yhteisteoksesta, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta viimeiseksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Suoja-ajan päätyttyä kuka tahansa saa käyttää teosta vapaasti hyväkseen.

Tekijänoikeuslaissa on erityissäännöksiä tekijänoikeuksien niin kutsutuista lähioikeuksista, joiden kohteisiin sovelletaan erilaista suoja-aikaa. Esimerkiksi tavallisen valokuvan suoja-aika on 50 vuotta valmistusvuoden (filmin valottamishetki) päättymisestä ja äänitteen suoja-aika 50 vuotta äänitteen tallentamisvuodesta. Tietokantojen ja luetteloiden suoja-aika päättyy 15 vuoden päästä niiden valmistumisesta.

Vapaan käytön lisenssejä

Tekijänoikeudet

Mitä tehdä sitten, jos haluaa oppimateriaaliinsa esimerkiksi kuvitusta muttei satu omistamaan minkäänlaisia aiheeseen liittyviä kuvia eikä saa tekijöiltä suoraa lupaa?

Internetissä on olemassa erilaisia kuvagallerioita, joihin sijoitettujen aineistojen käyttö on lisensoitu vapaamman käytön mahdollistavalla lisenssillä. Lisenssi voi sallia esimerkiksi oikeuden esittää ja näyttää teosta julkisesti rajoituksetta. Se voi sallia myös muunnelmien tekemisen ja jakamisen. Lisenssissä voidaan sallia jopa se, että teosta saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.

Kuvapankkeja käytettäessä on kuitenkin aina huolellisesti tutustuttava kyseessä olevan sivuston käyttöehtoihin ja kuvien käyttöä koskeviin lisensseihin.

Vapaamman käytön mahdollistavia kuvapankkeja ovat esimerkiksi www.flickr.com, www.freefoto.com, www.freephoto1.com, openphoto.net ja www.sxc.hu.

Verkko-opetuksen kannalta keskeinen tekijänoikeuslainsäädäntö lyhyesti:
  • Tekijänoikeuden suojaamaa teosta ei saa liittää verkkosivuille ilman tekijän antamaa lupaa.
  • Ilman tekijän lupaa teosta voi siteerata tietyin ehdoin. Tekijän nimi tulee aina mainita.
  • Teoksen voi kopioida esimerkiksi www-sivuilta yksityiseen käyttöön.
  • Linkittäminen on yleensä mahdollista ilman tekijän lupaa.
Näin vältät tekijänoikeusloukkauksia:
  • Mainitse aina tekijän nimi ja lähde.
  • Ota valokuvat itse. Huomioi kuitenkin, että henkilöitä esittävien kuvien lisääminen verkkosivulle edellyttää kuvassa esiintyvien henkilöiden lupaa (kysymyksessä on henkilötietojen luovutus). Erityisen varovainen kannattaa olla käytettäessä kuvia, jotka on otettu kotirauhan suojaamassa paikassa tai yleisöltä suljetussa kokoustilassa, toimistossa, aidatulla piha-alueella tai muussa vastaavassa paikassa. Tällöin on kyse yksityisyyden suojasta, ja sovellettavana ovat rikoslain säännökset.
  • Jos käytät toisen ottamaa tai tekemää kuvaa, kysy lupa kuvan ottajalta tai tekijältä. Paras lupa on kirjallinen sopimus (esim. sähköpostitse tehty sopimus), koska sen toteen on näyttäminen helppoa.
  • Käyttäessäsi verkon kuvapankkeja tutustu huolellisesti käytetyn lisenssin ehtoihin.
  • Jos esittelet kurssisi oppimisympäristöä tai opiskelijoiden tuotoksia julkisesti, varmista opiskelijoilta, että he antavat luvan omien teostensa esittelyyn.

Linkkejä:

Tekijänoikeudet verkko-opetuksessa
Pirjo Kontkanen

Tekijänoikeudet yliopistotutkimuksessa ja –opetuksessa (väitöskirja)
Pirjo Kontkasen väitöskirja

Helsingin yliopiston verkko-opetusohjeita

Kopiraitti
Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tekijänoikeusopas, joka on suunnattu kouluopetuksen käytäntöihin.

Kopiosto

Teosto

Gramex

Kuvasto

Opetusministeriö

Tekijänoikeusneuvosto

Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskus

CC-lisenssi

Tapausesimerkkejä opetuksesta

Tietoturvakoulu

Creative Commons License
2007 Oppaan tekijät ja Tampereen kaupunki.